panelarrow

Urheilu ja politiikka

Urheilutapahtumat keräävät suuria ihmismääriä yhteen ja kansainväliset urheilutapahtumat ovat maailmanlaajuista huomiota saavia tapahtumia. Aina on sanottu, että urheilua ja politiikkaa ei saa sekoittaa keskenään, ja ne pyritään pitämään toisistaan erillään. Historian aikana myös urheilun areenat ovat joutuneet toimimaan politiikan pelikenttinä, kun urheilu ja politiikka ovat toisinaan sekoittuneet niin tahattomasti kuin tahallisestikin.

Urheilumenestys luo kansallishenkeä

Urheilu on valjastettu myös kansallishengen nostattamiseen. Urheilussa saavutettu menestys on kansaa yhdistävä tekijä ja luo uskoa oman kansan menestymiseen. Näin oli esimerkiksi meillä Suomessa itsenäistymisen jälkeen, kun Suomen juoksusankarit juoksivat Suomen maailmankartalle. Suomalaiset rakensivat identiteettiään ja uskoaan omaan kansaansa suomalaisten juoksijoiden urotöiden ympärille.

Poliittiset ongelmat näkyvät myös urheilukentällä

Tasaisin väliajoin urheilutapahtumien järjestämisen yhteydessä, huomion itse urheilulta vie isäntämaan poliittinen tilanne. Taustalla saattavat olla esimerkiksi selkeät ihmisoikeuksien rikkomiset, jolloin keskustelua herättää, annetaanko asialla hiljainen hyväksyntä jos urheilutapahtuma järjestetään tällaisessa maassa.

Keskustelua käytiin esimerkiksi jääkiekon MM-kisojen kohdalla vuonna 2014, jolloin oltiin laajalti sitä mieltä, että kisoja ei voi isännöidä ihmisoikeuskysymyksissä kyseenalaisesti toiminut Valko-Venäjä. Kisojen järjestäminen Valko-Venäjällä aiheutti paljon boikottivaatimuksia.

Historian aikana onkin nähty useita poliittisina kannanottoina tulkittavia boikotteja. Poliittinen tilanne maailmalla näkyi esimerkiksi Moskovan olympialaisissa 1980, kun länsimaat osoittivat yhteisen vastalauseensa Neuvostoliiton toimille Afganistanissa boikotoimalla olympialaisia.

Urheilun huomionarvon hyödyntäminen

Suurta huomiota keräävät urheilutapahtumat ovat kisojen isäntämaalle todellinen näytönpaikka. Kisaisännyydet ovat haluttuja ja isäntämaa luonnollisestikin pyrkii saamaan myös kisojen täyden hyödyn irti. Joskus isäntämaan kruunua on pyritty kiillottamaan siinä määrin, että kisoilla on haettu huomiota toimilla, jotka ovat kääntyneet jopa propagandan puolelle.

Urheilun saamaa huomionarvoa on käytetty myös todella ikäviin tarkoitusperiin. Münchenin kisoista tuli vuonna 1972 murheellisten tapahtumien näyttämö, palestiinalaisterroristien hyökätessä kisakylään ja ottaessa panttivangiksi 11 israelilaista. Tilanne päättyi verilöylyyn ja kaikkien panttivankien surmaamiseen. Huomiota on hyödynnetty toki myös hyviin tarkoitusperiin. Urheilukentillä on nähty eleitä, joilla on esimerkiksi pyritty hyväksymään ja siten edistämään vähemmistöjen tai sorrettujen asemaa.

Selkeän rajan vetäminen politiikan ja urheilun välille on täysin mahdotonta. Vaikka yleisesti ollaan sitä mieltä, että urheilua ja politiikkaa ei tule sotkea keskenään, poliittinen tilanne maailmalla heijastuu väistämättä myös urheilutapahtumiin.